Tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys

Olen avoimesti feministinen ehdokas. Yhteiskunnan sukupuolittuneet rakenteet tarvitsevat paljon uudistamista. On uskallettava nimetä ryhmiä, puuttua asioihin ja tehtävä poliittisia valintoja, jotka edistävät tasa-arvoa. Valitettavan usein julkista keskustelua käyvät miehet, jotka näytetään yhteiskunnan auktoriteetteina ja ongelmien ratkaisijoina. Tarvitaan keskustelukulttuurin muutosta sekä vallan uudelleen määrittelyä.

Naisilla tulee olla samat mahdollisuudet työelämässä kuin miehillä. Tämä pitää sisällään mm. yhtäläisen palkan ja etenemismahdollisuudet. Kannatan vanhemmuuden kustannusten tasaista jakamista työnantajien kesken ja vanhempainvapaiden 6+6+6 -jakoa. Tasa-arvo tarkoittaa myös isien aseman vahvistamista ja miesten roolin tukemista kotona. Pörssiyhtiöiden hallituksiin tarvitaan kiintiöt, mikäli ne eivät muuten tuuletu.

Naisten turvallisuuden takaaminen edellyttää rahaa, resursseja sekä asennemuutosta. Naiset kohtaavat huomattavan paljon väkivaltaa yhteiskunnassamme. Jokaisella tytöllä ja naisella tulee olla itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa. Tarvitsemme lisää turvakoteja, joita on tällä hetkellä 120. Lukumäärän tulisi olla 500, jotta täyttäisimme väkivallan ehkäisyyn keskittyvän Istanbulin sopimuksen velvoitteet. Tarvitsemme myös ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita.

Kaikilla lapsilla on oikeus yhteiskunnallisesti tunnustettuun perheeseensä syntymästään asti. Äitiyslaki tarvitaan helpottamaan vanhemmuuden tunnustamista niissä perheissä, joissa on kaksi äitiä. Lain tavoite on lapsen etu ja sen tosiasian tunnistaminen, että kuva suomalaisista perheistä on monimuotoinen.

Translaki tarvitaan jokaisen ihmisen itsemäärämisoikeuden takaamiseksi. Lain tarkoitus on poistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen ehdoista mm. sterilisaatiopakko sekä avioliiton pakkopurku. Nykyinen hallitus ei löytänyt yksimielisyyttä trans- ja äitiyslakien saattamiseksi maaliin. Hallituksen epäsopu ajoi surullisesti ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edelle.

Vammaisella on yhtäläinen oikeus täysipainoiseen elämään. Nykyinen eduskunta on hyväksynyt YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen. Toimeenpano vaatii kuitenkin vielä lain itsemääräämisoikeudesta. Sopimuksen toteutuminen arjessa vaatii vielä sekä kulttuurisia muutoksia että käytännön ratkaisuja. Esteetön rakentaminen ja julkinen liikenne ovat avainasemassa. Työnantajia on tuettava kehittämään työtä, johon voidaan palkata myös ihmisiä, jotka eivät pysty työskentelemään kokopäiväisesti. Vammaisuuden ei tulisi olla automaattinen rajaaja siinä, mikä elämässä on mahdollista. Jokaisella tulee olla oikeus tehdä yksilöllisiä ja itsenäisiä valintoja omien kykyjensä mukaan.