10 unohdettua keinoa edistää työllisyyttä

Jokainen vaalikeskusteluja seurannut on varmasti huomannut, kuinka yksi teema toistuu niissä puoluerajoista riippumatta: työn merkitys Suomen tulevaisuudelle. Moni julkisen keskustelun ehdotuksista edustaa kuitenkin oikoreittejä, joilla saavutetaan hetkellisiä pikavoittoja. Työllisyysluvut ehkä nousevat lyhyellä aikavälillä, mutta samalla eriarvoisuus kasvaa ja pahimmassa tapauksessa tietyn joukon osattomuus syvenee. Pitkällä tähtäimellä ne eivät ole kestäviä ratkaisuja, ja todelliset vaikutukset työllisyyteen jäävät vähäisiksi.

Sen sijaan tarvitsemme panostuksia työttömyyden taustalla oleviin ilmiöihin. Miten nuoren syrjäytymiseen työelämästä voidaan vaikuttaa? Mikä saa ihmisen jaksamaan työssään pidempään? Miten maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä voidaan parantaa? Miten suomalaisnuoret pärjäävät globaaleilla työmarkkinoilla? Mistä voimme ammentaa uusia rohkeita ideoita yritysten perustamiseen?


Työllisyyden edistämisen rinnalla täytyy kulkea arvomaailma, joka tukee jokaisen oikeutta työhön. Työ ei synny leikkauksista vaan koulutuksesta, hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyyden tukemisesta. Tarvitsemme sellaisen koulun, palvelun ja rakenteet, jotka antavat kaikille valmiuksia tulevaisuuden työelämään ja yhteisen hyvän rakentamiseen. Maailmassa on suurempi nuorten sukupolvi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän sukupolven keskuudessa rakennetaan tulevaisuutta, ja ketään ei ole varaa jättää ulkopuolelle. Kaikkien osaamista, panosta ja osallisuutta tarvitaan. Tästä syntyy ihmisarvoinen elämä ja halu tehdä ja luoda työtä.


Tässä oma 10 kohdan listani usein unohdetuista työllisyyttä edistävistä keinoista.

1. ELÄMÄNTAITOAINE KOULUIHIN

Yksi merkittävimmistä eriarvoistavista tekijöistä nuorten keskuudessa ovat sosiaaliset taidot, henkinen pääoma ja kyky tuoda omaa osaamista esille. Ottamalla käyttöön valtakunnallinen elämäntaito-oppiaine Norjan mallin mukaan antaisimme kaikille nuorille nykyistä huomattavasti tasavertaisemmat eväät elämään ja työelämään. Aineen voisi rakentaa yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistämällä opo-tuntien, seksuaalikasvatuksen, kotitalouden, yrittäjyyskasvatuksen ja luovien aineiden resursseja. Tukioppilastoiminnasta, sovittelusta ja digikummi-hankkeesta voisi hakea mallia vertaisoppimiseen ja nuorten omaan osallisuuteen. 


2. AMMATTIKOULUT TASA-ARVOISEEN ASEMAAN

Toisen asteen ammatillista koulutusta pidetään edelleen toissijaisena vaihtoehtona. Koulutusta on kehitettävä vastaamaan tulevaisuuden työelämän erilaisia tarpeita. Kevyemmän, nopeamman ja yksilöllisemmän ammattikoulutuksen kautta työelämään syntyy lisää väyliä. Tarvitsemme panostuksia oppisopimuksen kehittämiseen yhteistyössä yrittäjien ja nuorten kanssa, ja koulujen sisälle huomattavasti nopeampia 10 viikon pituisia kurssimuotoisia väyliä työelämään. Näitä kursseja voisi hyödyntää myös uutta uraa etsivät tai akateemisen tutkinnon suorittaneet. 


3. ENSIMMÄINEN KESÄTYÖ KAIKILLE NUORILLE

Ensimmäisen kesätyön merkitys on valtavan suuri jokaisen nuoren tulevaisuuden kannalta. Yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa voisimme ottaa käyttöön järjestelmän, jossa jokaiselle tiettynä vuonna syntyneelle nuorelle voitaisiin tarjota ensimmäinen kesätyöpaikka.


4. PANOSTUKSIA TYÖHYVINVOINTIIN

Mitä paremmin ihminen voi henkisesti ja fyysisesti, sitä pidempään hän voi jaksaa työelämässä. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma suomalaisessa työelämässä. Kiusaaminen on merkittävä tekijä myös työpoissaolojen ja työkyvyttömyyden taustalla. Sote-uudistuksen myötä työterveyshuollon roolia voisi kehittää juuri koko työyhteisön hyvinvointia edistävään suuntaan. Tämä on parasta ennaltaehkäisyä. 


5. STOP KOULUKIUSAAMISELLE

Koulukiusaaminen jättää sen kohteeksi joutuneeseen ikuiset jäljet ja voi pahimmillaan sairastuttaa nuoren sekä johtaa mielenterveysongelmiin ja työkyvyttömyyteen. Tarvitaan valtakunnallinen pysyvä malli koulun, kodin, paikallisten järjestöjen sekä seurojen ja lapsiasiainvaltuutetun toimiston kesken. Miten tapauksiin puututaan ja missä järjestyksessä. Monelle nuorelle on epäselvää mitä tahoa lähestyä, jos joutuu kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi. Myös tätä tavoitetta tukisi ihmisoikeustoimintaohjelma. 


6. IHMISOIKEUSTOIMINTAOHJELMA

Vihapuhe, syrjintä ja rasismi ovat edelleen yhteiskunnassamme näkyviä ilmiöitä, joiden kitkemiseksi tulee tehdä työtä. Rasismi voi ajaa ihmisen yhteiskunnan ulkopuolelle, mistä käsin on mahdotonta päästä osaksi työelämää. Viime vuonna valmistuneen eduskunnan ihmisoikeusselonteon pohjalta tulisi laatia valtakunnallinen ihmisoikeustoimintaohjelma. Työkalu, jonka avulla yhteisöt voivat paremmin tunnistaa syrjinnälle altistuneita ryhmiä ja yksilöitä. 


7. KEHY 0,7

Työ syntyy globaalista maailmasta, jossa on vapaata liikkuvuutta ja yhteinen käsitys demokratian ja ihmisoikeuksien merkityksestä. Kehittyvillä markkinoilla on tarjolla paljon uusia kasvun ja yhteistyön mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien moraalinen ja looginen edellytys on kehittyvien maiden ihmisten aseman ja oikeuksien vahvistaminen. Leikkaamalla kehitysyhteistyöstä, kuten moni puolue on ehdottanut, heikentäisimme jo tekemämme työn vaikuttavuutta, sillä rahoituksen vaihtelu on mm. omiaan lisäämään alueiden epävakautta. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta voidaan lisätä hakemalla rohkeasti uusia kumppanuuksia yritysmaailman kanssa ja hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. 


8. 6+6+6

Naiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa työelämässä miehiin verrattuna mm. palkan ja urakehitysmahdollisuuksien suhteen. Tehokkain keino vauhdittaa naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia syntyy perhevapaiden tasaisemmalla jakamisella ja vanhemmuuden kustannusten jakamisella molempien vanhempien työnantajien kesken. Pidempi ansiosidonnainen vanhempainvapaa antaa perheille enemmän mahdollisuuksia tehdä erilaisia valintoja. Usein miehen paremmat tulot ovat peruste sille, että kotihoidontuen käyttäjistä 96 % on naisia. 


9. ESTEETÖN TYÖELÄMÄ

Kaikkien työllistyminen vaatii työelämän fyysistä ja henkistä esteettömyyttä ja erilaisten työn tekemisen muotojen mahdollistamista. Vammaista nuorta tulee tukea kasvussa täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi jo lapsuudesta saakka. Vammaisten oikeuksien sopimus vaatii toteutuakseen lain itsemääräämisoikeudesta.


10. KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

Kun talous- ja ympäristöpäätöksiä ei aseteta vastakkain, vaan niitä katsotaan rinnakkain, tehdään kauaskantoista ja kestävää politiikkaa. Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää