10 unohdettua keinoa edistää työllisyyttä

Kokoomus julkisti alkuviikosta työlistan Suomen talouden pelastamiseksi. Työn merkitys Suomen tulevaisuudelle on yhteinen jaettu arvo, johon on panostettava entistä enemmän. Lista jättää kuitenkin ulkopuolelleen monta tärkeää keinoa työllisyyden lisäämiseksi. Osa listan ehdotuksista edustaa oikoreittejä, joilla saavutetaan hetkellisiä pikavoittoja, mutta todellisuudessa keinojen vaikutukset työllisyyteen jäävät vähäisiksi.

Ennen kaikkea listasta puuttuu näkökulma siihen, mitä tehdään työttömyyden taustalla oleville ilmiöille. Miten nuoren syrjäytymiseen työelämästä voidaan vaikuttaa? Mikä saa ihmisen jaksamaan työssään pidempään? Miten maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä voidaan parantaa? Miten suomalaisnuoret pärjäävät globaaleilla työmarkkinoilla? Mistä voimme ammentaa uusia rohkeita ideoita yritysten perustamiseen? Siksi haluan nyt julkaista oman 10 kohdan listan unohdetuista keinoista, joilla edistää työllisyyttä.

Työllisyyden edistämisen rinnalla täytyy kulkea arvomaailma, joka tukee jokaisen oikeutta työhön. Työ ei synny leikkauksista vaan koulutuksesta, hyvinvoinnista, yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Tarvitaan sellainen koulu, palvelut ja rakenteet, jotka antavat kaikille valmiuksia tulevaisuuden työelämään ja yhteisen hyvän rakentamiseen.

Työ syntyy globaalista maailmasta, jossa on vapaata liikkuvuutta ja yhteinen käsitys demokratian ja ihmisoikeuksien merkityksestä. Tästä huolimatta kokoomus ilmoitti halukkuutensa leikata tulevalla kaudella mm. kehitysyhteistyöstä. Juuri kehittyvillä markkinoilla on tarjolla paljon uusia kasvun ja yhteistyön mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien moraalinen ja looginen edellytys on kehittyvien maiden ihmisten aseman ja oikeuksien vahvistaminen. Leikkaamalla nyt kehitysyhteistyöstä heikennämme jo tekemämme työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Rahoituksen vaihtelu tekee kehityksestä vaikeammin ennakoitavaa ja on omiaan lisäämään alueiden epävakautta.

Maailmassa on suurempi nuorten sukupolvi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän sukupolven keskuudessa rakennetaan tulevaisuutta, ja ketään ei ole varaa jättää ulkopuolelle. Kaikkien osaamista, panosta ja osallisuutta tarvitaan. Tästä syntyy ihmisarvoinen elämä ja halu tehdä ja luoda työtä.

Lisätiedot:

Kansanedustaja
Jani Toivola
jani.toivola@eduskunta.fi
050 512 0516

Kansanedustajan avustaja
Touko Aalto
touko.aalto@eduskunta.fi
0405169332
10 keinoa työllisyyden lisäämiseksi:

1. ELÄMÄNTAITOAINE KOULUIHIN
Yksi merkittävimmistä eriarvoistavista tekijöistä nuorten keskuudessa ovat sosiaaliset taidot, henkinen pääoma ja kyky tuoda esille oma osaaminen. Ottamalla käyttöön valtakunnallinen elämäntaito-oppiaine Norjan mallin mukaan antaisimme kaikille nuorille nykyistä huomattavasti tasavertaisemmat eväät elämään ja työelämään.

2. AMMATTIKOULUT TASA-ARVOISEEN ASEMAAN
Toiseen asteen ammatillista koulutusta pidetään edelleen toissijaisena vaihtoehtona. Koulutusta on kehitettävä vastaamaan tulevaisuuden työelämän erilaisia tarpeita. Työelämään syntyy lisää väyliä kevyemmän, nopeamman ja yksilöllisemmän ammattikoulutuksen kautta.

3. ENSIMMÄINEN KESÄTYÖ KAIKILLE NUORILLE
Ensimmäisen kesätyön merkitys on valtavan suuri jokaisen nuoren tulevaisuuden kannalta. Yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa voisimme ottaa käyttöön järjestelmän, jossa jokaiselle tiettynä vuonna syntyneelle nuorelle voitaisiin tarjota ensimmäinen kesätyöpaikka.

4. PANOSTUKSIA TYÖHYVINVOINTIIN
Mitä paremmin ihminen voi henkisesti ja fyysisesti, sitä pidempään hän voi jaksaa työelämässä. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma suomalaisessa työelämässä. Kiusaaminen on merkittävä tekijä myös työpoissaolojen ja työkyvyttömyyden taustalla.

5. STOP KOULUKIUSAAMISELLE
Koulukiusaaminen jättää sen kohteeksi joutuneeseen ikuiset jäljet ja voi pahimmillaan sairastuttaa nuoren sekä johtaa mielenterveysongelmiin ja työkyvyttömyyteen.

6. IHMISOIKEUSTOIMINTAOHJELMA
Vihapuhe, syrjintä ja rasismi ovat edelleen yhteiskunnassamme näkyviä ilmiöitä, joiden kitkemiseksi tulee tehdä työtä. Rasismi voi ajaa ihmisen yhteiskunnan ulkopuolelle, josta käsin on mahdotonta päästä osaksi työelämää.

7. KEHY 0,7
Työ syntyy globaalista maailmasta, jossa on vapaata liikkuvuutta ja yhteinen käsitys demokratian ja ihmisoikeuksien merkityksestä. Näiden asioiden edistäminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista sekä sovituista päätöksistä kiinnipitämistä.

8. 6+6+6
Naiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa työelämässä. Jakamalla vanhempainvapaat molempien vanhempien kesken edistämme merkittävästi naisten asemaa työelämässä.

9. ESTEETÖN TYÖELÄMÄ
Kaikkien työllistyminen vaatii työelämän fyysistä ja henkistä esteettömyyttä ja erilaisten työn tekemisen muotojen mahdollistamista. Vammaista nuorta tulee tukea kasvussa täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi jo lapsuudesta saakka. Vammaisten oikeuksien sopimus vaatii toteutuakseen lain itsemääräämisoikeudesta.

10. KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT
Kun talous- ja ympäristöpäätöksiä ei aseteta vastakkain, vaan niitä katsotaan rinnakkain, tehdään kauaskantoista ja kestävää politiikkaa. Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää.