Tavoitteena syrjimätön yhteiskunta

Lapsen edun toteutumisen määreenä on usein käytetty lapsen oikeutta molempiin vanhempiin eli isään ja äitiin. Tasa-arvoinen avioliittolaki on nähty jopa uhkana tälle oikeudelle.

Suomen hedelmöityshoitolaki astui voimaan 1.9.2007. Lain mukaan hedelmöityshoitoja voidaan antaa avio- ja avopareille sekä naispareille ja itsellisille naisille. Adoptiolainsäädäntö mahdollistaa perheen sisäisen adoption sekä adoption myös yksinhakijalle. Samaa sukupuolta olevat parit voivat toimia sijaisvanhempina.

Näiden lakien tavoitteena on lapsen edun turvaaminen. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei siis määritä uudelleen lapsen etua vaan pyrkii vahvistamaan sitä. Sateenkaariperheet ry:n mukaan Suomessa elää nyt noin 10 000 lasta erimuotoisissa sateenkaariperheissä. Näiden lasten etu on niin arvollisesti kuin juridisesti syrjimätön yhteiskunta.

Niin yhteiskuntana kuin yksilöinä meidän tulisi luottaa jokaisen vanhemmuuteen. Jokaisen vanhemman rakkauteen lastaan kohtaan ja pyrkimykseen tehdä kaikkensa lapsen hyvinvoinnin eteen. Näin ei tietenkään jokaisessa perheessä ole, mutta sen määreenä ei millään muotoa ole vanhempien seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli.

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ja syrjinnän kielto kattavat syrjinnän sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa, että lainsäädännön tulisi soveltua kaikkiin yhtäläisesti riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Jani Toivola
kansanedustaja (vihr.)
lakivaliokunnan jäsen
Helsinki

Touko Aalto
Vihreiden varapuheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu
Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 27.11.2014