Työelämän herkkiä olentoja

Työstä käytävä keskustelu ajautuu usein laitaan, jossa puhutaan rakenteista ja talouden suuntaviivoista. Keskustelu kadottaa helposti itse työtä tekevät tai sitä tarvitsevat. Sama haaste on myös palveluissa, joilla ihmisiä pyritään työllistämään. Vastaus löytyy varmasti jostain välimaastosta. Isoja virtauksia täytyy tunnistaa ja eri ryhmiä havainnoida, mutta lopussa tulisi aina olla yksittäinen ihminen, jolla on kasvot ja elämä. Olemme kaikki herkkiä ja yksilöllisiä olentoja ja meillä on erilaisia tarpeita ja odotuksia suhteessa yhteiskuntaan ja työelämään. Toinen odottaa, että tulisi löydetyksi samalla kun toinen miettii, minkä siirron uralla etenemisessään seuraavaksi tekisi. Yksi ei saa kulttuuritaustansa vuoksi kutsua haastatteluun ja toisella ei ole tukiverkkoa tai mallia, miten työelämään tulisi astua ja millä taidoilla.

Olen iloinen, että myös työministeri Ihalainen on moneen otteeseen puhunut työttömyydestä yksilötasolla ja painottanut, että ihmisten työllistyminen vaatii yhteisiä ponnistuksia. Raakaa jalkatyötä, jossa etsimme ja löydämme ihmisiä ja työpaikkoja. Samasta kohtaamisen merkityksestä puhui eilen myös pääministeri Alexander Stubb eduskunnan keskustellessa Keskustan ja Vasemmistoliiton jättämästä välikysymyksestä eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta.

Mitä sanovat luvut ja rakenteet? Työttömien määrä vaihtelee laskutavasta riippuen aina Tilastokeskuksen 193 000 Työ- ja elinkeinoministeriön edustajien arvioihin 450 000 työttömästä. Heikko talous- ja työllisyystilanne yhdistettynä maailmantalouden ja euroalueen ongelmiin, kansainvälisen politiikan tuomaan epävakauteen sekä kotimaan teollisuuden rakennemuutokseen asettavat Suomen hyvin hankalaan asetelmaan.
Hyvinvointiyhteiskunnan puolustamien edellyttää talouskehityksen saamista kasvu-uralle sekä työllisyysasteen nousua ja sen myötä karttuvaa veropohjaa. Uusien työpaikkojen synnyttäminen ja vanhojen työpaikkojen säilyttäminen ovat myös inhimillisellä tasolla välttämättömiä toimia yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Työ on taloudellisen turvan edellytys, mutta työllä on myös iso merkitys ihmisen osallisuuteen omassa yhteisössään sekä hänen mahdollisuuksiin toteuttaa itseään.

Yksi huomionarvoinen ryhmä jonka toivoisin olevan näkyvämpi etsiessämme ratkaisuja ihmisten työllistymiseen ja uusien työllistävien ideoiden ja yritysten syntyyn ovat paluumuuttajat.

Vuosittaisesta maahanmuutosta yksi neljäsosaa on paluumuuttoa. Tämä tarkoittaa noin 9000 henkilöä. Suomeen takaisin muuttavilla kansalaisilla on valtava määrä ammattitaitoa, kansainvälisiä verkostoja ja erityistä kielellistä ja kulttuurista osaamista. Tämä osaaminen on tärkeää saada suomalaisen yhteiskunnan ja yrittäjyyden käyttöön. Tätä tavoitetta edistääksemme on olennaista tarjota jokaiselle paluumuuttajalle riittävästi tietoa ja työvälineitä, jotka mahdollistavat ulkomailla hankitun tieto-taidon sekä kokemuksen valjastamisen täysimääräisesti sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi.

Jokainen ulkomailla asunut suomalainen on joutunut tekemään merkittävän matkan myös itseensä. Vieraaseen kulttuurin sopeutuminen ja siellä elämän, perheen tai ammattiuran rakentaminen vaativat valtavasti rohkeutta. Tuo rohkeus voi syntyä vain uskalluksesta kyseenalaistaa opittua ja halusta kasvaa uuden mukana parhaita paloja vanhasta hyödyntäen. Näitä samoja elementtejä tarvitsee myös suomalainen yrittäjyys. Uskon vahvasti, että valmennuksen laajentumisen myötä meillä on mahdollisuus synnyttää paljon uutta yrittäjyyttä kotimaassa, mutta myös yrityksiä, joilla on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisesti.

Tilanteessa, jossa Suomen on elintärkeää lisätä yritysten palveluiden ja tuotteiden viestiä, meillä ei ole varaan olla hyödyntämättä niiden ihmisten osaamista, jotka ovat työskennelleet vuosia, jopa vuosikymmeniä, ulkomailla. Paluumuuttajien kokemus ja henkilösuhteet ympäri maailmaa ovat korvaamattoman arvokkaita yrityksessä löytää uusia vientimarkkinoita ja tehdä suomalaista työtä tunnetuksi maailmalla.

Tampereelle on perustettu Suomen ensimmäinen ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille suunnattu Osuuskunta Paluu. Osuuskunnan juuret ovat vuonna 2013 järjestetyssä Suomen ensimmäisessä paluumuuttajille kohdennetussa yrittäjävalmennuksessa. Osuuskunnan tarkoituksena on auttaa paluumuuttajia tunnistamaan omaa osaamistaan ja sekä tehdä Suomesta paluuystävällisempää maata, jossa paluumuuttajia ja ulkosuomalaisia ja heidän kokemustaan arvostetaan enemmän.

Uskon vahvasti, että Osuuskunta Paluun kaltaisten toiminnan laajentumisen myötä meillä on mahdollisuus synnyttää paljon uutta yrittäjyyttä kotimaassa, mutta myös yrityksiä, joilla on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisesti.