Yrittäjät ovat oma heimonsa

Suomi tarvitsee lisää uusia yrittäjiä ja suomalaiset yrittäjät tarvitsevat yrittäjärauhaa. Tänä vuonna Yrittäjän päivän teemana on maaseutuyrittäjyys. Etenkin maaseudulla on sekä tarve että suuri mahdollisuus luoda uutta elinvoimaa yrittäjyyttä tukemalla. Oltiin maaseudulla tai kaupungissa, parhaiten yrittäjyyttä tuetaan poistamalla turhaa byrokratiaa sekä parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa.

Ennen rakenteiden uudistamista täytyy kuitenkin muistaa, että yrittäjyydessä on usein kyse palosta, intohimosta ja välttämättömyydestä yrittää. Yrittäjät ovat oma heimonsa: yhteiskunnan rakentajia, uuden luojia, edelläkävijöitä sekä kaupunki- ja kyläkulttuurin luojia sekä ylläpitäjiä. Heimossa on aina tilaa myös uusille unelmille. Unelmista muodostuu uusia ideoita, jotka lentoon lähtiessään luovat uusia työpaikkoja ja uutta osallisuutta. Samalla on syytä myös tunnistaa, että työelämä muuttuu ja osa ihmisistä kokee joutuneensa yrittäjäksi olosuhteiden pakosta. Toivottavaa tietenkin on, että näin ei olisi, mutta toisinaan pakko voi avata myös uusia ovia ja lopulta viedä elämää juuri siihen suuntaan, missä oma elämä tuntuukin enemmän omalta ja omat visiot ja osaaminen kantavat.

Yrittäjiä on autettava luomaan työpaikkoja. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjänä ja kuntien verotulojen sekä työntekijöiden ostovoiman lisääjänä on korvaamattoman arvokas.

Pk-yritysten merkitystä Suomen taloudelle havainnollistaa se, että 1-9 henkilön mikroyritykset ja 10-49 ihmisen pienyritykset muodostavat 98,9 prosenttia koko yrityskannasta ja työntekijämäärät kasvoivat vuosina 2001-2012 pk-yrityksissä 101 722 henkilöllä. Keskisuurten yritysten (50-249 henkeä) osuus on 0,9%, ja suuryritysten (250- henkeä) osuus on 0,2 prosenttia. Voidaankin perustellusti sanoa, että työllisyyden kasvu ja tasapaino perustuu pk-yritysten toimintaedellytyksiin.

Ensi askeliaan ottavaa yritystä ei tule myöskään rahoittaa kuoliaaksi. Liikeidean jalkojen on kannettava myös itsenäisesti. Olennaista on purkaa esteitä, hidasteita ja toimintoja jotka ovat aikaa pois yrityksen eteenpäin viemiseltä ja kasvattamiselta. Toisinaan rahallisen tukea arvokkaampaa on oma liikkumatila, mahdollisuus tehdä nopeita muutoksia ja ratkaisuja muuttuvassa ajassa sekä sparraus ja mentorointi, joka auttaa kirkastamaan ideaa tai löytämään haasteiden edessä uusia suuntia ja toivoa. Tähän voisimme yrittäjyyttä tukevissa palveluissamme panostaa vielä enemmän.

Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä on madallettava ja työllistämisen esteenä olevaa byrokratiaa on purettava. Vihreät ovat kansanedustaja ja Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodon johdolla esittäneet muun muassa seuraavia keinoja tähän.

1. Tulorekisteri

Tulorekisteri mahdollistaa ajantasaisen tiedon jakamisen omista tuloista viranomaisten kesken sekä sen seuraamisen, mitä vaikutuksia työtuloilla on etuuksiin. Tulorekisterin avulla syntyy säästöjä hallinnossa ja ihmisten elämä helpottuu.

2. Yrittäjäraha

Koska jokainen tietää, miten epävarmalla pohjalla aloittava yrittäjä on ja moni yrittäjyystoiminnasta kiinnostunut ei uskalla siirtyä yrittäjäksi työttömyysturvan menettämisen pelossa, tulee yrittäjän turvaksi säätä erillinen yrittäjätakuu, joka toimii eräänlaisena tulotakuuna yksinyrittäjälle. Sen voisi saada TE-hallinnon päätöksellä vuodeksi kerrallaan ja sitä voisi hakea uudestaan pidemmän hoitovapaa, opiskelun tai sairaspäivärahakauden jälkeen. Yksityisyrittäjille kohdistettu yrittäjäraha korvaisi nykyisen starttirahan ja olisi samansuuruinen eli noin 740 euroa kuukaudessa. Yrittäjäraha pienentyisi yrittäjän tulojen kasvaessa.

3. Arvonlisäveron alarajan korottaminen

Nykyinen arvonlisäveron 8500 euron alaraja on ollut voimassa 20 vuotta ilman inflaatiotarkastuksia. Suomessa liikevaihtoraja on EU:n matalampia. Näin ollen ALV-velvollisuuden alarajaa tulee korottaa 10 000 euron ja toimia EU:ssa sen puolesta, että ALV-velvollisuuden alarajaa saataisiin nostettua esimerkiksi 35 000 euroon.

Näiden keinojen avulla voidaan purkaa yrittäjäksi ryhtymisen ja työllistämisen esteitä sekä helpottaa yritysten kasvattamista.

Olen saanut kohdata useita nuoria yrittäjiä ja häikäistynyt heidän osaamisestaan ja uskosta omaan visioonsa. Useat kansainväliset tutkimukset tukevat kuvaa kasvavasta yrittäjyydestä nuorten keskuudessa. Tutkimukset myös kertovat, että maksimaalista voiton tavoittelua tärkeämpää nuorille sukupolville on halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Halu muuttaa maailmaa.

Tämän viikon keskiviikon (3.9.) Helsingin Sanomissa haastateltiin yhteiskunnallisten yritysten uuden etujärjestön Arvon toimitusjohtajaa Kimmo J. Lipposta. Yhteiskunnallisen yrityksen lyhyen määritelmän mukaan yrityksen viralliseksi päämääräksi on kirjattu jokin yhteiskunnallinen tavoite. Yritysten määrästä ei ole tarkkaa tilastointia. Arviot vaihtelevat 5000 – 15 000 välillä. Usein kyseessä on sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriin ja kestävän kehitykseen liittyvät tavoitteet. Yrittäjyys etsii ja löytää jatkuvasti uusia muotoja, kasvaa ja etsii keinoja kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta. Annetaan hyvän jatkaa kulkuaan.

Toivon, että myös Te lukijat voisitte kertoa sosiaalisessa mediassa (Facebook tai Twitter) käyttämällä merkkiä #yrittäjärauha siitä, missä ovat yrittäjän aseman pahimmat epäkohdat ja miten yrittämisen edellytyksiä tulisi parantaa.