Kehitysyhteistyö ilmastonmuutoksessa

Hallituksen viimeviikkoiset kehysriihipäätökset vaikuttavat koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Päätöksiä seurannut keskustelu on tuonut jälleen vahvasti esille sen, että asiat eivät tapahdu vain ylätasolla. Jokaisen päätöksen takana on ihmisten arki. Kehysriihen jälkipuinnissa yksi leikkauskohde on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kehitysyhteistyömäärärahat. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (ICPP) tuoreimman raportin tietojen valossa kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset näyttäytyvät vielä huolestuttavimmilta.

Suomi on sitoutunut nostamaan virallisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite lipuu yhä kauemmaksi hallituksen kehysriihen päätösten jälkeen. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyövaroista 50-100 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella 2015-2018. Tavoitevuoden 2015 kehitysyhteistyömäärärahoista (suhteessa edellisen hallituksen sopimaan talouskehykseen) on tämän hallituskauden aikana leikattu jo yli viidennes (2 230 miljoona euroa).

Suomi ei ole ainoa maa, joka on leikannut kehitysyhteistyömäärärahojaan vaan kyse on jo laajemmasta trendistä Euroopassa: taloudellisesti haastavina aikoina kehitysapu näyttäytyy helposti kivuttomampana leikkauskohteena. Puhutaan asioista etäällä ja ihmisryhmistä vailla ääntä ja kasvoja. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ja sen myötä kansainvälisistä sitoumuksista irtaantuminen vie pohjaa koko kansainvälisen kehitysavun idealta ja oikeutukselta. Jos yksi maa irtaantuu sitoumuksistaan, toisessa maassa on vaikeampi perustella, miksi heidän pitäisi olla suhteessa suuremmalla osuudella yhä mukana

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksen ohella toinen kehitysmaita uhkaava tekijä on ilmastonmuutos. IPCC varoitti juuri ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailman köyhimpiin maihin. IPCC:n raportin mukaan tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050 ja ilmastonmuutos lisää äärioloja, kuten kuivuutta, kuumuutta ja rankkasateita. Kun hedelmällinen maaperä vähenee, puhtaan veden saatavuus heikkenee ja alavat merenranta-alueet jäävät kohoavan merenpinnan alle, myös poliittiset jännitteet lisääntyvät.

YK:n aavikoitumissopimuksen (UNCCD) pääsihteeri Monique Barbut muistutti (Helsingin Sanomat, Vieraskynä 31.3.2014), että kaksi kolmasosaa maailman köyhimmistä ihmisistä elää maaseudulla. Monet ovat pienviljelijöitä, joiden toimeentulo, jopa koko elämä, riippuu maan tuottavuudesta. Maaperän köyhtyminen uhkaa kaikkien köyhimpien ihmisten oikeutta elämään, työhön, ravintoon ja asumiseen.

Ilmastonmuutos luo kehitysmaihin siis aivan uudet haasteet kehityksen ja inhimillisen elämän tielle ja samalla me osana kansainvälistä yhteisöä heikennämme tukeamme niille ihmisille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Kun ilmastonmuutos vie elämän edellytyksiä pois miljoonilta ihmisiltä ja konfliktit jäljelle jääneistä luonnonvaroista kiihtyvät, edessämme ovat ennen näkemättömät pakolaisvirrat köyhästä etelästä vauraaseen pohjoiseen.

Kehitysavun ja kehitysyhteistyön kautta on saatu jo aikaan valtavia edistysaskelia viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien osuus maailman väestöstä on saatu puolitettua, aliravitsemuksesta kärsivien lasten osuutta kehitysmaiden lapsista on saatu pienennettyä ja lapsikuolleisuus on saatu puolitettua. Moni tavoite odottaa vielä kuitenkin toteutumistaan.

Kaikki toimet, jotka auttavat pitämään maapallon keskilämpötilan nousun alle kahden asteen, ovat tuntuvasti edullisempia kuin ne toimet, joihin joudutaan, jos maapallon lämpenemistä ei pystytä estämään. IPCC:n raportin yksi merkittävä sanoma kuitenkin oli että torjumisen lisäksi meidän on varauduttava myös ennakointiin. Kansainvälisten sitoumusten mukainen kehitysyhteistyö on mitä parhainta ennakointia. Se tarkoittaa ihmisten nostamista köyhyydestä, koulutusta, yrittäjyyttä ja uusien elinkeinojen syntymistä. Se tarkoittaa demokraattisia järjestelmiä, joilla on paremmat eväät itsenäisesti pitää huolta kansalaisistaan ja tehdä työtä myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi.