Yhteisömme kehykset

Hallituksen kehysriihi saatiin eilen valmiiksi kovan keskustelun saattelemana. Lopputuloksen kanssa voidaan elää vaikka onkin aivan selvää, että tässä taloustilanteessa joudutaan tekemään toisaalta paljon ikäviä päätöksiä ja toisaalta jättää tekemättä paljon hyviä päätöksiä. Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, että kaikki päätökset tulee hyväksyttää kuudella eri puolueella.

Itse seurasin kehysriihen päätöksistä etenkin opintotukeen, osatyökykyisten työllistämiseen, kehitysyhteistyöhön, nuorisotakuuseen ja siihen liittyvään oppisopimuskoulutukseen sekä maahanmuuttajien kotoutukseen tehtyjä linjauksia. Niistä seuraavaksi muutama sana.

Opintotukea uhkasi lainapainotteinen uudistus. Ilmassa oli paljon epävarmuutta, mutta opiskelijat saavat kiittää lopputuloksesta asian esitellyttä kulttuuri- ja urheiluministeri, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä sekä ympäristöministeri, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistöä. He puolustivat alusta loppuun kaikista paineista huolimatta nykyrakenteista opintotukijärjestelmään ja estivät sen muodostumisen lainapainotteiseksi. Opintotukiratkaisu piti sisällään myös sen, että hallitusohjelman mukaisesti opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 lähtien ja vanhempien tulojen vaikutusta itsenäisesti asuvien 18-19 –vuotiaiden opiskelijoiden opintotukeen lievennetään asteittain 30 prosentilla.

Kehysriihessä päätettiin, että nuorten yhteiskuntatakuuta vahvistetaan 10 miljoonan euron lisäpanostuksella, oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen lisättiin 18 miljoonaa euroa ja suunniteltuja ammatillisen koulutuspaikkojen vähennyksiä kohtuullistettiin 10 miljoonan lisäeuron avulla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla otetaan käyttöön täydessä laajuudessaan uudistetut ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut, aikuiskoulutuksen hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut. Nämä ovat kaikki tärkeitä toimia, joilla tuetaan hallituksen tahtotilaa nuorisotakuun toteuttamisesta.

Tehdyt päätökset ovat linjassa myös sen kanssa, mitä kirjoitin ennen kehysriihtä nuorisotakuun toteuttamisesta: https://janitoivola.net/2013/03/13/elamanpolku/

Pidin myös erittäin tärkeänä sitä, että työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa määrärahoja kohdennetaan etenkin nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutustyön kehittämiseen panostetaan lisää määrärahoja, yhteensä 2 miljoonaa euroa.

Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan mm. pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia. Osasairauspäivärahalla mahdollistetaan osa-aikainen työskentely omassa työssään ja tätä aikaa pidennetään nyt 150 päivään. Lisäksi käynnistetään osatyökykyisten työllistymistä edistävä toimenpideohjelma.

Selvä pettymys kehysriihessä oli se, että kehitysyhteistyön määrärahoista tullaan leikkaamaan vuositasolla 29 miljoonaa euroa vuosien 2015-2017 aikana. Vastapainoksi kuitenkin sovittiin, että kaikki EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot käytetään suoraan kehitysyhteistyömäärärahojen sekä kansainvälisen ilmastorahoituksen määrärahojen kasvattamiseen. Tänä vuonna päästökauppatulot ovat arviolta 100 miljoonaa euroa. Jos ensi vuonna päästään samoihin lukemiin, 0,6 prosentin osuus Suomen bruttokansantulosta tullaan käyttämään kehitysyhteistyöhön. Päästöoikeuksien nykyhinnoilla luvassa on arviolta noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä on matkaa ja kaikki riippuu päästökauppatulojen osuudesta.

Kuten sanottua, tiukka taloustilanne asettaa suuria haasteita hallituksen tavoitteiden toteutumiselle. Hallitus kuitenkin piti tehdyillä päätöksillään kiinni valitsemastaan linjasta. Tämä on kehysriihen merkittävin johtopäätös.