Vuoden 2013 talousarviota käsitelleet puheenvuoroni

Alla on koottuna vuoden 2013 talousarviota käsittelleet puheenvuoroni. Tekstit ovat suoraan eduskunnan sivuilta, jossa voit tutustua myös aikaisempiin puheenvuoroihini:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex3300.sh?haku=pv1?kieli=su?hnro=1114

134. TORSTAINA 20. JOULUKUUTA 2012 kello 10.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 33
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on tässäkin salissa erittäin jaettu asia. Me olemme varmaan kaikki sitä mieltä, että jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, missä hän voi toteuttaa itseään. Mutta samaan aikaan tuntuu, että meillä on semmoinen yhteiskunnallinen ristiriita tai kriisi, että jollain tavalla meidän aikuisten maailma näille samoille lapsille ja nuorille aika usein viestii, että ikään kuin lapsena tai nuorena olemisessa tai kasvamisessa olisikin jonkinlaisia ehtoja, minkälaiseksi saa kasvaa tai minkälaiseksi ei saa kasvaa, mikä sitten toisaalta myöskin luo tätä samaa pahoinvointia. Eli tämä on meille valtava, iso haaste, jossa meidän jokaisen aikuisen täytyy uudestaan ja uudestaan mennä myös itseemme ja siihen arvomaailmaan, mitä me mukana kannamme ja miten me sitä heijastamme näihin nuorempiin sukupolviin.

Ennaltaehkäisy on tietenkin avainasemassa, ja olisin nostanut tähän rinnalle ikään kuin tämmöiset vaihtoehtoiset työkalut ja sen, miten niitä aiotaan hyödyntää. Vanhuspuolella kulttuurisella vanhustyöllä saadaan paljon hienoja tuloksia aikaan, luodaan hyvinvointia ja työllistetään eri alojen taiteilijoita. Onko tällä puolella, lasten ja nuorten puolella, aikeita jonkinlaiselle tämmöiselle hankkeelle tai jopa jo käynnissä jotain, mitä voitaisiin valtakunnallistaa tai tuoda ikään kuin näkyvämmin esille?

133. KESKIVIIKKONA 19. JOULUKUUTA 2012 kello 10.06

2) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 32
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr: Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on vahvasti läsnä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa. On hyvä havaita, että talousarvioon on sisällytetty 28 miljoonan euron lisämääräraha vahvistamaan nuorten ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua ja tukemaan työelämään siirtymistä ja edistämään yrittäjyyttä. Yhteiskuntatakuun onnistumisen ydin ja yksi ehdoton edellytys on, että te-toimistoilla on riittävät resurssit ja jousto nuorten palveluun. Nuori tarvitsee myös palveluiden osalta pysyvyyttä ja jatkumoa.

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta huomauttaa aiheellisesti, että myös elinkeinoelämällä on keskeinen merkitys siinä, miten yhteiskuntatakuu onnistuu tavoitteessaan. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät toimimaan ja työllistämään nuoria ja että nuorten omille yrityksille tarjotaan investointitukea, ohjausta sekä neuvontaa. Aina kysymys ei ole edes rahasta, vaan valtio ja kunnat voivat omalla aktiivisuudellaan luoda kannustavan ja yrityksiä tukevan toimintaympäristön.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa lausunnossaan myös sitä, että yhteiskuntatakuu palvelee pääosin niitä nuoria, jotka itse hakeutuvat palveluun. Jotta yhteiskunnan koko potentiaali saadaan käyttöön, tulee tehdä kaikki sen puolesta, että löydämme ne nuoret, jotka ovat koulutuksen, työelämän tai pahimmillaan kaikkien tilastojen ulkopuolella. Etsivällä nuorisotyöllä on tässä oma merkittävä roolinsa, ja etsivän nuorisotyön mallia tulee valiokunnan näkemyksen mukaisesti laajentaa koko maahan.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme nuorista, mahdollisesta syrjäytymisestä tai heidän tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan työelämässä, lainsäädännön ja osoitettujen palvelujen ulkopuolella on kyse myös eri sukupolvien välisestä kommunikaatiosta, kyvystä kohdata ja löytää eri sukupolvien välillä yhtymäkohtia. Nuorelle on tärkeää, että hänen tuoretta näkemystään maailmasta ja ratkaisuista kuunnellaan, mutta yhtä tärkeää on tunnustaa ja hyödyntää vanhempien sukupolvien asiantuntemus ja vuosien kokemus.

Varsinaisen yhteiskuntatakuun ulkopuolelta ennaltaehkäisyn näkökulmasta haluan nostaa esille myös tällä hetkellä esimerkiksi peruskoulua käyvät nuoret, heidän ensimmäisen kosketuksensa työelämään esimerkiksi kesätyön muodossa: mahdollisuuden oppia, saada työelämätaitoja, peilata omaa osaamista ja toisaalta hakea kosketuspintaa mahdollisiin aloihin, joita haluaisi ehkä myöhemmin opiskella tai joilla haluaisi työskennellä.

Itse olen tällä hetkellä mukana Uudenmaan liiton Kesäduuni 2013 -kampanjassa, missä meillä nimenomaan ikään kuin pääkohteena on Uudenmaan alueen yrittäjät ja se, miten saataisiin heitä mahdollisimman paljon houkuteltua ensi kesänä palkkaamaan mahdollisimman paljon nuoria ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa. Nyt kun kampanjaa on tehty, niin hyvin selväksi on käynyt se, että tosi monessa kohtaa kyse on ihan siitä, että tuodaan yhteen näitä nuoria, jotka etsivät sitä ensimmäistä kesätyöpaikkaa, ja toisaalta tuodaan sitten näitä yrittäjiä siihen samaan keskiöön. Mitä enemmän me pystymme vielä madaltamaan tätä kohtaamisen kynnystä ja mitä helpommaksi me pystymme yrittäjille tekemään tämän työllistämisen, sitä useammalla nuorella on mahdollisuus päästä kosketuksiin esimerkiksi ensimmäisen kesätyöpaikan kanssa. Me kaikki varmasti jaamme sen ajatuksen, että mitä aikaisemmin sen ensimmäisen kosketuksen saa, niin sitä helpompi sitä omaa maailmankuvaa on lähteä laajentamaan, löytää itsestään niitä osaamisen alueita ja sitä kautta myöskin hahmottaa, että mitä minä haluaisin opiskella ja minkälaisen elämän haluaisin ympärilleni mahdollisesti rakentaa.

Arvoisa puhemies! Työelämän tulevaisuuden edessä olevien työvoimahaasteiden sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää painottaa työelämän monimuotoisuutta. Ikä, rotu, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus eivät saisi olla esteitä työllistymiselle ja työssä viihtymiselle. Tarvitsemme työyhteisöjä, jotka ovat avoimia kaikille. Osallisuuden kautta syntyy halu tehdä työtä ja antaa oma panoksensa myös yhteiseen hyvään. Tämä on myös ehdoton edellytys sille, että voimme alkaa edes puhua työurien pidentämisestä.

133. KESKIVIIKKONA 19. JOULUKUUTA 2012 kello 10.06

2) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 31
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aluksi olisin halunnut kommentoida aikaisemman edustajan, edustaja Tolppasen, mainintaa tästä Yleisradion ohjelmien alasajosta: Ehkä alasajo on hieman rankka ikään kuin sanankäyttönä. Käsittääkseni – näin ainakin ymmärsin – tässä siirrytään hieman aikaisemmin joulutauolle elikkä tehdään tämäntyyppistä sopeutusta, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkia näitä ohjelmaryhmiä oltaisiin lakkauttamassa.
Tässä keskustelussa huomaa tietenkin, kun ajatellaan koko mediaviestintäkenttää, että se on isossa muutoksessa ja on paljon erittäin relevantteja huolenaiheita. Ylipäätään kokonaisuutena tasa-arvo, valtakunnallisuus ja kauaskantoisuus olisivat ehkä semmoisia tärkeitä arvoja, joita olisi tärkeää pitää mukana. Mielestäni ministeri on näissä asioissa erittäin hyvin onnistunut.

Täällä puhuttiin yleisradioverosta. Se on erittäin hieno juttu, ja hienoa, että valmistelu ja prosessit ovat käynnistyneet. Tärkeätä on tietenkin myös sitten vuodenvaihteen jälkeen varmasti se seuranta, että pysytään koko ajan mukana kärryillä. Vaikka tässä nähdään tämä oikeudenmukaisuus, niin kun meillä on kuitenkin uusi käytäntö, sieltä voi tulla kaikenlaisia yllätyksiä.

Ennen kaikkea tulevaisuudessa tärkeää on taata moniarvoinen media, joka edelleen toteuttaa sitä hienoa valtakunnallista tehtäväänä, (Puhemies koputtaa) mistä me voimme suomalaisina olla ylpeitä.

132. TIISTAINA 18. JOULUKUUTA 2012 kello 10.01

14) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 25
Oikeusministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr: Arvoisa puhemies! Jaoin jo debatissa kiitosta oikeusministeriölle vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisällytetystä 6,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitosten asianhallintajärjestelmän käynnistämiseksi. On syytä kuitenkin muistaa, että myös hallintotuomioistuinten käyttämä tietotekniikka on vanhentunutta, joten myös sillä puolella järjestelmän uudistaminen olisi erityisen tärkeää. Nämä ovat olennaisia uudistuksia tehokkuuden, yhtenäistämisen ja kiristyvien resurssien näkökulmasta.

Lakivaliokunta esittää lausunnossaan vakavan huolen lähivuosien menoleikkausvaatimuksista, joihin tulee varautua ennakoiden ja suunnitelmallisesti, ei reagoiden ja äkkijyrkästi. Suurinta huolta lakivaliokunta kantaa tuomioistuimen perusrahoituksen tilasta. Tuomioistuinten perusrahoituksen nettomuutokset tarkoittavat lähes väistämättä henkilöstöleikkauksia, jotka uhkaavat perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimusten asianmukaista toteutumista. Tässä valossa järjestelmän jatkuva kehittäminen, tehostaminen ja ennaltaehkäisy ovat jälleen avainasemassa.

Yksi erinomainen esimerkki ennaltaehkäisystä on tässä salissa tänään myös paljon puhuttu Follo-malli. Kuten ministerikin mainitsi, niin malli on tuotu Norjasta. Tarvitsemme entistä enemmän uusia innovatiivisia malleja niin sanotusti oikeusjärjestelmän ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa haluaisin nostaa esille rikosseuraamuslaitokset ja vankien määrän kasvun ja toisaalta sen, mitkä ovat yksilön edellytykset vankilan jälkeen palata siviilielämään ilman, että hän uusisi rikosta. Erityisesti nuorten kohdalla olisi tärkeää tehostaa sovittelua ja vankilan korvaavia rangaistusvaihtoehtoja samalla huomioon ottaen, että olemme oikeusvaltio ja rangaistuksista tulee tuomita asianmukaisesti.

Erityisesti nuoren elämän kohdalla olisi kuitenkin toivottavaa, että ihminen saisi vielä elämän syrjästä kiinni. Monet tutkimukset tukevat sitä tosiasiaa, että ensikertalaisen kohdalla vankilan välttäminen vähentää rikoksen uusimisen riskiä.
Rikosseuraamuslaitosten sisällä meidän tulisi tehostaa kuntoutumista, ihmisten mahdollisuutta kouluttautua ja tehdä työtä ja tätä kautta madaltaa vankilan ja siviilielämän välistä kynnystä, jotta mahdollisimman harva enää uusisi rikostaan. Tarvitaan myös valistamistyötä siviilielämässä, esimerkiksi työnantajien saralla.

Rikosseuraamuslaitoksissa avainasemassa on myös vankien välisen kommunikaation ja tuon yhteisön kehittäminen, niin että vangit pystyisivät tukemaan ja haluaisivat tukea myös toinen toisiaan ja kykenisivät näkemään sen kaikkien etuna.
Arvoisa puhemies! Rikoksen uusimisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota rikosseuraamuslaitosten moniarvoisuuteen. Myös vankien keskuudessa on edustettuna eri vähemmistöryhmiä, näistä näkyvimpinä ehkä eri kulttuuritaustat. Tässä kohtaa olisi syytä pohtia, miten voisimme hyödyntää esimerkiksi kotouttamispuolen käytänteitä ja onnistumisia.

Kaiken tämän saavuttamiseen tarvitaan tietenkin resursseja, ja silloin meidän tulee katsoa kaikkialle ja etsiä vaihtoehtoja. Kuten edustaja Salonen debatissa nosti esiin, tulisi Follo-mallin kaltaisesti rohkeasti etsiä uusia työkaluja ja hyvän mallin löytyessä panostaa tehokkaasti käytäntöjen jalkauttamiseen sekä valtakunnallistamiseen.

Itse olen muun muassa esimerkiksi tehnyt pitkään työtä kulttuurisen vanhustyön puolella Osaattori-hankkeessa, joka on valtakunnallinen hanke, jossa pyritään siihen, että eri taiteenalojen toimijoita pyritään tuomaan mukaan vanhustyöhön. Huomioon ottaen tällä hetkellä vallitsevat resurssipulat ja ihan jo se käytännön tosiasia, että ihmisiä ei tahdota edes saada koulutukseen ja kiinnostumaan vanhustyöstä nimenomaan hoitajan työn näkökulmasta, otetaan eri taiteenalojen toimijoita, joita viedään hoivalaitoksiin, ja autetaan taiteilijoita löytämään siitä omasta taidemuodostaan jonkinlainen hoivatyön tekemisen keino. Tällä edistetään vanhusten hyvinvointia, tuetaan taiteilijoiden yrittäjyyttä ja luodaan yleisesti hyvinvointia yhteiskunnassa.

Ehkä esimerkiksi tässä voitaisiin tehdä sektorien välistä yhteistyötä niin, että mietittäisiin, mitä kulttuurinen vanhustyö voisi tarkoittaa sitten rikosseuraamuslaitoksissa ja miten siellä esimerkiksi voitaisiin vielä tehokkaammin käyttää myös taiteen läsnäoloa ja sitä kautta kehittää erilaisia välineitä, joilla voimauttaa vankeja ja madaltaa sitä kynnystä, että kun tuomio päättyy, niin ihmisellä olisi edelleen käytössään oma ihmisarvonsa ja ne resurssit, että hän pystyisi jalkautumaan siihen siviilielämään, hankkimaan itsellensä arvokkaan elämän ja työpaikan ja sitä kautta olemaan osa tätä yhteiskuntaa tasavertaisena jäsenenä niin kuin kaikki muutkin.

132. TIISTAINA 18. JOULUKUUTA 2012 kello 10.01

14) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 26
Sisäasiainministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä nostaa maahanmuuton osalta esiin perheenyhdistämisen.

Olin kehityspoliittisen toimikunnan kanssa syksyllä vierailemassa Etiopiassa Addis Abebassa Suomen Etiopian konsulaatissa, ja siellä aika karua todellisuutta saatiin perheenyhdistämistilanteesta. Siellä ilmeisesti, ainakin saamieni tietojen mukaan, viime syksynä jonossa oli 6 000 hakijaa Somaliasta, näistä noin 3 000 jonossa nimenomaan Etiopian konsulaatissa, ja tällä hetkellä käsittelyssä ovat vuosien 2010-2011 hakemukset. Hakijat tulevat kaksi kertaa paikan päälle: jättääkseen hakemuksen, ja sitten toinen kerta on haastattelu. Itse haastatteluprosessi on ilmeisesti noin 4-6 tuntia, taukoamaton haastattelu, mitä käydään tulkin välityksellä, ja iso haaste on ikään kuin todentaa näiden kertomusten todenmukaisuus ja ihmisten sukulaisuussuhteet.

Olisin kysynyt ministeriltä, oletteko tietoinen tästä tilanteesta. Vaikuttaa, että se on aika epäinhimillinen kaikkien näkökulmasta, ja myös konsulaatti on aika paineessa. Se on tietysti myös kustannuskysymys, eli tehdään rankkaa työtä, ja he ovat altistuneet aika paljon myös asian arkaluonteisuuden vuoksi erilaisille uhkailuille. Eli mitä tälle asialle voitaisiin tehdä, tai onko vertailtu eri maiden käytäntöjä perheenyhdistämisessä? Ruotsissa ilmeisesti suoraan dna:n kautta (Puhemies koputtaa) ikään kuin haetaan ne suhteet ja se, kuka pääsee tulemaan.

132. TIISTAINA 18. JOULUKUUTA 2012 kello 10.01

14) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 24
Ulkoasiainministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on ihan itsestään selvä asia, että myös suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja suomalaisen elämän kehitys on sidoksissa kehittyvien maiden kehitykseen. Vain sitä kautta, että me turvaamme ihmisille ihmisoikeudet, seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, demokratian, koulutuksen, mahdollisuudet elämän edellytyksiin me luomme näissä maissa kehitystä. Se on täysin sidoksissa globaaleihin haasteisiin, missä myös me olemme mukana, kun puhutaan väestönkasvusta, ympäristöstä, talouden kehityksestä, viennistä tai mistä tahansa.

Tässä valossa tietenkin kritiikki on aina ymmärrettävää siinä mielessä, että läpinäkyvyyttä täytyy olla ja täytyy estää se, että rahaa valuu ja sitä käytetään väärin. Mutta ikään kuin kaikenlainen kritiikki itse kehitysapua kohtaan tai siitä leikkaaminen on täysin jotenkin lyhytkantoista, ja se ei tue sitä, mitä me samaan aikaan pyrimme tässä talossa edistämään: myöskin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia.

Olisin kysynyt, kun me emme pääse tähän 0,7:n tavoitteeseen välttämättä kauhean realistisesti: miten päästökauppaa seurataan, miten tuo ikään kuin takaportti voisi toteutua, ja mikä voisi olla kansanedustajan rooli siinä, miten me voisimme olla tässä tukena (Puhemies koputtaa) auttamassa tätä asiaa, ja mikä voisi olla vaihtoehto, jos tämä skenaario ei toteudu?

132. TIISTAINA 18. JOULUKUUTA 2012 kello 10.01

14) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 talousarvioesityksen (HE 95/2012 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
Hallituksen esitys HE 95/2012 vp
Hallituksen esitys HE 166/2012 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp
Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-602/2012vp
Pääluokka 25
Oikeusministeriön hallinnonala

Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää ministeriä, että hän nosti esille myös järjestötoiminnan, kuten Monika-Naiset ja heidän roolinsa tässä kaikessa. Se on ensiarvoisen tärkeää, että se tuodaan esille. He tekevät tärkeää työtä.

Myös liittyen talousarvioesitykseen haluaisin antaa kiitosta 6,4 miljoonan euron määrärahalisäyksestä yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitosten asianhallintajärjestelmän käynnistämiseksi.
Toinen hieno asia on Rikosseuraamuslaitokselle osoitettu 1,2 miljoonan lisäys vankiloiden korjaamiseen sekä ihmisoikeusnäkökulmasta häpeällisten paljusellien poistamiseen.

Follo-malli on täällä moneen kertaan jo nostettu esiin, ja on hienoa, että se jatkuu. Olisin kysynyt tästä selvitystyöstä, nousiko siellä esille jotakin ongelmakohtia tai mitä pitäisi kehittää tai mikä on saanut kritiikkiä. Itse olen ollut muutamissa tilanteissa, missä olen huomannut, että malli jollain tavalla osuu ehkä tämmöisen uuden ja vanhan maailman kohtaamiseen, millä tavalla asioita käsitellään. Tässäkin näkökulmassa olisi tietysti kauhean tärkeätä, että valtakunnallisesti kaikkialla tähän malliin oltaisiin sitouduttu ja olisi asianmukainen ammattitaito sitä käsitellä, jotta kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

110. KESKIVIIKKONA 14. MARRASKUUTA 2012 kello 14.04

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 §:n kumoamisesta

Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 160/2012 vp
Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä on hieno lakiesitys, ja täällä on paljon pidetty hyviä puheenvuoroja ja tuotu hyviä kohtia esille.

Olin erityisen iloinen, kun ministeri omassa puheenvuorossaan sanoi, että ikään kuin tämmöinen siiloihin ja eri ryhmiin jakamisen aika on ohi, että se on takapajuista, koska näen, että se on nimenomaan alku juuri sille, että toteutuu myöskin tämä yksilöllisyyden tavoite, että jokainen tulisi nähdyksi tasa-arvoisena yksilönä ja myöskin vanhuksena, jonka ääni kuuluu, jolla on myöskin mahdollisuus vaikuttaa niihin omiin palveluihinsa ja myöskin koko omaan yhteisöönsä.

Tästä näkökulmasta olisin nostanut esille muutaman erityisryhmän liittyen esimerkiksi terveyspalveluihin ja siihen, että yksilöllisyys toteutuu. Tietyllä tavalla ehkä tiettyjä tabualueita myöskin, kun puhutaan vanhusten seksuaalisuudesta ja ehkäisypalveluista, sukupuolitaudeista, seksuaalivähemmistöihin kuuluvista vanhuksista sekä myöskin hiv-vanhustyöstä ja siihen kuuluvista palveluista: on tärkeätä, että myöskin ne toteutuvat.

Sitten muita välineitä, jotka ovat vähän marginaalissa: nostaisin esiin myöskin kulttuurisen vanhustyön sekä ikäpolvihankkeen, missä esimerkiksi tehdään nuorisotyötä ja vanhustyötä yhdessä niin, että eri ikäpolvet kohtaavat, koska minä koen, että myös ymmärrys eri ikäpolvien välillä auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa aidolla tavalla.