Draamaopetuksen kautta elämäntaitoja lapsille ja nuorille

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi esiteltiin toissa viikolla. Uudistus pitää sisällään monia tärkeitä avauksia, kuten oppiaineiden välisen yhteistyön tiivistämisen, ympäristökasvatuksen aseman vahvistamisen sekä kieliohjelmien monipuolistamisen.

Taide- ja taitoaineiden rooli jäi kuitenkin odotettua vaisummaksi uudessa tuntijakosuunnitelmassa vaikka niiden kaikille yhteisen opetuksen määrää esitetään lisättäväksi viidellä vuosiviikkotunnilla. Uusi tuntijakosuunnitelma ei pidä sisällään uusia oppiaineita perusopetukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että taide- ja taitoaineiden oppiaineryhmään luetaan jatkossakin vain liikunta, musiikki, kuvataide ja käsityö.

Paljon keskustelua herättänyt draamakasvatus jäi valinnaisten aineiden kiintiöön, josta sitä voidaan soveltaa muiden aineiden opetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän selvitys määrittelee draaman taiteen ja taidekasvatuksen itsenäiseksi osa-alueeksi, jolla on selkeästi määriteltävissä oleva oma sisältönsä ja metodiikkansa. Selvityksessä todetaan myös se, että draamaopetuksella on saavutettavissa tavoitteita, jotka eivät sisälly muiden nykyisten oppiaineiden tavoitteisiin kuten yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisiä valmiuksia. Juuri näiden selvityksessä todettujen syiden vuoksi pidän harmillisena, että draamaopetusta ei määritelty itsenäiseksi oppiaineeksi taide- ja taitoaineiden oppiaineryhmään.

Pidän ensiarvoisen tärkeänä lasten ja nuorten kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja tuoda itseään esille vuorovaikutustilanteissa. Kaikille oppilaille pakollinen ja yhteinen draamakasvatus tarjoaisi lapsille ja nuorille välineitä tunnistaa omia lahjojaan sekä kykyä ja uskallusta kehittää ja viedä eteenpäin näitä taitoja. Draamaopetus olisi parhaimmillaan yhteistyötaitojen opiskelua. Palautteen antamista sekä sen vastaanottamista. Nykyinen koulujärjestelmä ei mahdollista riittävän pitkäjänteistä perehtymistä näihin asioihin. Opettajat ovat jo nyt aivan äärirajoilla opetussuunnitelman toteuttamisen kanssa ja aina ei ole aikaa lasten ja nuorten kuuntelulle ja yksilölliselle huomioimiselle. Samalla kaikki kuitenkin tunnustavat sen, että lasten ja nuorten kuunteleminen on erittäin tärkeää ja heidän elämäntaitojensa edistäminen on koko opetuksen tavoitteena.

Koulukiusaamisen vähentäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, nuorten osallistuminen ja kiinnostus yhteiskuntaan sekä menestyminen elämässä ovat kaikki lopulta kiinni nuoresta itsestään. Mitkään näistä tavoitteista eivät ole mahdollisia, ellei nuori löydä omaa rooliaan elämässään. Vasta elämäntaitojen kautta on mahdollista alkaa luoda suhteita ympäröivään maailmaan ja omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Lapsille ja nuorille on luotava koulun kautta sellainen sosiaalinen malli, jossa kannustetaan läsnäoloon, kontaktiin ja vuorovaikutukseen. Tämänkaltainen malli toimii esimerkkinä, jota lapsi ja nuori itse uskaltaa alkaa toteuttaa.

Draamakasvatus tai siihen perustuva oma erillinen oppiaine ei ole uusi asia. Esimerkiksi Norja ryhtyi muutama vuosi sitten valtakunnallisiin toimiin kiusaamisen torjumiseksi kouluissa. Osana uudistusta toteutettiin valtakunnallinen uusi elämätaito-oppiaine, joka pohjautuu draaman, sovittelun ja yhteisökasvatuksen metodeihin. Tutkimusten mukaan uusi malli on tuonut lisää hyvinvointia sekä oppilaille että opettajille.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 8.3.2012