Toimiva oikeusjärjestelmä tarvitsee tukea budjetista ja sen ulkopuolelta

Suomalainen oikeusjärjestelmä on yhteiskuntamme turva, oikeudenmukaisuuden ja yhteisten pelisääntöjen sekä yhteiskunnan luotettavuuden tae. Se on jokaiselle kansalaiselle tukiverkko, johon nojautua yhteiskunnallisten epäkohtien, vääryyden ja rikkomusten hetkellä. Katsottaessa tilannetta maailmanlaajuisesti, voimme olla erittäin ylpeitä järjestelmämme luotettavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Elämme taloudellisesti haasteellisia aikoja, mikä väistämättä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisen on tavalla tai toisella osallistuttava talkoisiin. Kaikkea emme voi saada, ja kipeitä leikkauksia joudutaan tekemään. Samaan aikaan olen kuitenkin huolissani oikeusministeriön hallinnonalan liian kireästä määrärahatilanteesta. On huolestuttavaa, että perusrahoituksen tila jatkuu edelleen kireänä ja vielä entisestäänkin kiristyy kehyskauden aikana.

Yhteiskuntamme keskeisten ydintoimintojen rahoituksen tulisi olla kestävällä pohjalla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi tuomioistuinten voimavarat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tulisi mitoittaa niin, että tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimukset. Usein myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tuomioistuinten työmäärä lisääntyy, kun muun muassa velka- ja maksukyvyttömyysasioiden määrä helposti nousee.

Toki samaan aikaan budjetin ulkopuolella meidän tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan yhteiskunnallisten ongelmien juuria, uskaltaa olla rehellisiä ja avoimesti katsoa myös yhteiskuntamme arvoja, asenteita ja niiden vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Iso tekijä rikollisuuteen liittyvissä asioissa on ihmisten erilaiset tuntemukset yhteiskunnan näköalattomuudesta tai vääränlaisten ihanteiden ja tavoitteiden ylläpidosta. Monille ihmisille tulee olo, että he eivät kykene huolehtimaan oman elämänsä eteenpäin viemisestä tai täyttämään muulla tavoin yhteiskunnan asettamia odotuksia tai vaatimuksia.

On tärkeää pyrkiä rikollisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tähän tarvitaan yhtä monta keinoa kuin on ihmistä, ja myös rikosseuraamuslaitoksella on oma roolinsa. Rikosseuraamuslaitoksen sisällä on tärkeää panostaa myös tuomioiden sovellettavuuteen ja avopuolella toimeenpantaviin tuomioihin. On tärkeää kaikin tavoin varmistaa rikollisen mahdollisimman sujuva paluu yhteiskuntaan ja erityisesti nuorten kohdalla, pyrkiä estämään vankilakierteen jatkuminen. Sovellettavuudella on saatu erityisesti nuorten kohdalla erittäin hyviä tuloksia, kun puhutaan ensikertalaisista ja riskistä rikoksen uusintaan.

Suljettuun vankilaan joutuminen on aina myös riski ja voi monissa tapauksissa tarkoituksenmukaisuutta vastaan vahvistaa nimenomaan käyttäytymistä, joka helposti johtaa rikosten uusimiseen. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahat ylittävät menot vielä vuonna 2012, mutta vuodesta 2013 lähtien menot näyttävät olevan suuremmat kuin määrärahat. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot on turvattava. Puute johtaa siihen, että muun muassa paljon esille nousseita paljusellejä ei voida poistaa. Sellejä on vain naisvankiloissa, ja paljut ovat huomattava epäkohta ihmisoikeudellisesta näkökulmasta.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostaminen on myös yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. On tärkeää, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan ja sen tarvitsemat voimavarat kehyskaudella turvataan, sillä talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saavuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Torjunnan tehostaminen on tärkeää myös oikeudenkäyntien keston kannalta, sillä valtaosa pitkittyneistä oikeudenkäynneistä koskee käytännössä laajoja talousrikosasioita.

Lakivaliokunta on useissa lausunnoissaan korostanut, että oikeudenkäyntien pitkittyminen tulee saada hallintaan. Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle 2012 muun muassa: ”Vaikka talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseen osoitetut vuosittaiset määrärahat ovat sinällään myönteisiä, ne ovat kyseiseen tarkoitukseen kohdennettuja eivätkä siten tuo parannusta oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden perusrahoitukseen. Esimerkiksi tuomioistuimet saavat kehyskaudella harmaan talouden torjuntaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa, mutta saadun selvityksen mukaan niiden perusrahoitus jää kuitenkin 2,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.”

Kirjoitus on tehty torstaina 15. joulukuuta pitämäni täysistuntopuheen pohjalta, jossa käsittelin hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 oikeusministeriön hallinnonalan näkökulmasta