Sahasovittelua

Useissa medioissa on uutisoitu, että Pekka Haavisto ja Teuvo Hakkarainen tapasivat tänään toisensa Hakkaraisen sahalla, jonka lisäksi he kiertävät yhdessä Viitasaaren seudulla. Tämä osoittaa molemmilta osapuolilta hienoa pyrkimystä aitoon vuoropuheluun. Taustalla on se, että Hakkarainen on pahoitellut Haavistolle puheitaan ja näiden keskusteluiden kautta syntyi ajatus, että Hakkarainen esittelee ihmisille, että hänellä on myös Haaviston kaltaisia kavereita.

Pidän Haaviston ja Hakkaraisen yhteistyötä askeleena kohti molemminpuolista ymmärrystä ja yhteistyötä, joka sitouttaa kaikki puolueet yhteisiin pelisääntöihin. Ei voi olla niin, että saamme lukea lähes päivittäin eri lehtien ja keskustelupalstojen kautta toisiamme kohtaan heitettyjä asiattomuuksia. Kaikkien puolueiden tulee sitoutua siihen, että epäsopiviin kannanottoihin otetaan nollatoleranssi. Kun meillä on yhteiset pelisäännöt, niin sovinnolle on olemassa todelliset edellytykset.

On jokaisen suomalaisen etu, että kuljemme yhteiskuntana eteenpäin toisiltamme viisautta ammentaen. Ei ole kenenkään etu, että pommitamme eri arvomaailmaa edustavia ihmisiä omista poteroistamme ja pyrimme kanavoimaan poliittisen oikeutuksemme ja identiteettimme sen kautta, mitä emme ainakaan edusta. Pitämällä yllä politiikassa loputonta vastakkainasettelun tilaa, kiihotamme ja ajamme molempien osapuolten kannattajia toimimaan tavoin, joita kumpikaan ei hyväksy.

Poliitikon vastuullinen tehtävä on aina pyrkiä ratkaisuun ja rakentaa siltoja kauimmaiseenkin kanssaedustajaan puolueeseen tai arvomaailmaan katsomatta. Tästä Haaviston ja Hakkaraisen yhteistyö on oiva esimerkki.

Kun edustajatoverit tänään keskustelevat keskenään, niin molemmille luultavasti avartuu toisen maailmakuvan juuret. Toivon, että uskaltaisimme kaikki olla yli puoluerajojen mahdollisimman paljon tekemisissä toistemme kanssa. On aivan liian helppoa sulkeutua oman puolueensa peittoon ja olla huomioimatta toisten puolueiden edustajien ja eri arvotaustan omaavien kansalaisten viisaat viestit.

Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen blogissa 3.12.2011