Nuorten ääni kuuluviin

Tällä viikolla olen huomannut useissa paikoissa asioidessani poikkeavan nuoren energia läsnäolon. Uusia kasvoja on näkynyt mm. lähikaupassani, kuntosalilla, pankissa ja myös täällä eduskunnan käytävillä. Nuorten tärkeä ja arvokas työelämään esiinmarssi eli tet-harjoittelu on käynnissä.

Omasta työelämään tutustumisajasta on jo 19 vuotta. Oma harjoittelupaikkani oli pieni lounasravintolan keittiö Porvoon keskustassa. Kokemus oli ikimuistoinen ja voimaannuttava. Oli hienoa päästä hetkeksi maistamaan aikuisten arkea kouluelämän ulkopuolella. Olla osa aikuisten työyhteisöä ja kahvipöytäkeskusteluja. Saada työtehtäviä, opetusta, palautetta ja neuvontaa. Itselleni kokemus oli koulukiusatun näkökulmasta erityisen positiivinen. Sainkin kiitosta siitä, mitä olen ja edustan ja tärkeän toivon viestin siitä, että elämää on myös koulun pihan ulkopuolella.

42 prosenttia maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Heissä piilee mahtava voimavara, jota soisi vielä huomattavasti enemmän käytettävän. Mahdollistamalla jokaiselle nuorelle koulutuksen, työllistymisen ja ihmisarvoisen elämän, turvaamme elämää ympärillämme. On tärkeää kuunnella nuoria ja antaa heidän olla oman elämänsä luotettavimpia asiantuntijoita. Myös oman avustajani Touko Aallon kintereillä on tällä viikolla ollut yksi tet-harjoittelija. Toivottavasti viikko on ollut myös hänelle voimaannuttava. Hän halusi kirjoittaa muutaman rivin omalla äänellään koulukiusaamisesta ja nuorten osallisuudesta Tässä se tulee. Kiitos avustasi Mauno Diarra.

Mauno Diarra, 15 vuotta. Helsingin Munkkiniemen yhteiskoulu

Jos koulukiusaamiseen ei puututa, kiusattu saattaa jäädä kotiin koulupäivinä. Jos tämä tapahtuu useasti, niin hänen koulumenestys alkaa kärsiä, koska hän ei ole tunneilla. Kiusattu voi myös masentua tai alkaa kiusata muita kostoksi.

Jos nuoret eivät saa itse vaikuttaa omiin asioihin, niin kukaan ei saa tietää, mitä mieltä nuoret ovat ja miten heidän asioita voisi parantaa heidän mielestään. Jos nuoren mielestä jossain on jotain vikana, niin nuorella pitäisi olla oikeus vaikuttaa siihen.

Minun koulussani suurin osa kiusaajista on seiskaluokkalaisia, jotka kiusaavat muita seiskaluokkalaisia. Eikä suurin osa vanhemmista tai opettajista tiedä siitä. Kouluni vanhempien oppilaitten keskuudessa kiusaamista on paljon vähemmän. Fyysistä kiusaamista on jonkin verran, mutta suurin osa on henkistä kiusaamista kuten haukkumista, jonoissa ohittelua ja selän takana puhumista. Fyysinen kiusaaminen on yleensä sitä, että tönitään käytävillä.

Oppilaat voisivat vaikuttaa paljon enemmän kiusaamiseen, vaikka kertomalla opettajille, mutta suurin osa ei kerro opettajille kiusaamisesta. Jos toinen oppilas puuttuu koulukiusaamiseen, niin hänestä saattaa tulla myös koulukiusattu. Jos kiusaaja saa jälki-istuntoa kiusaamisen takia, niin se ei yleensä lopeta kiusaamista. Oppilaiden pitäisi voida sopia riitansa muiden oppilaiden avulla ilman huutavia opettajia. Tällä hetkellä nuoret eivät voi vaikuttaa kauheasti tärkeisiin asioihin, jotka liittyvät nuoriin. Ja vaikka joku kysyisi, mitä voisi parantaa koulussa, niin harvoin nuoren toive toteutetaan. Mielestäni nuorilta pitäisi kysyä heihin liittyvissä asioissa, mitä mieltä he ovat asiasta.

Jani Toivola & Mauno Diarra

Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen blogissa 28.10.2011