Ilmastonmuutos on maailman suurin haaste

Vuoden 2012 valtion talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalalle myönnettiin yhteensä 270,9 miljoonaa euroa, mikä on kuitenkin 52,3 miljoonaa euroa ja 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Tästä summasta ohjattiin ympäristön- ja luonnonsuojelumenoihin 119,5 miljoonaa euroa. Alueiden käyttöön, asumiseen ja rakentamiseen myönnettiin 78,4 miljoonaa euroa. Hallinnonalan tuotantomenoihin myönnettiin 73 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös pääosin päätöksentekoa palvelevien selvitysten rahoituksen.

Näillä toimenpiteillä pystytään varmistamaan Metso-ohjelman jatko, vähentämään Itämeren kuormitusta, parantamaan sisävesien tilaa, edistämään vihreää kasvua ja rakennusten energiatehokkuutta sekä vakauttamaan asuntomarkkinoita ja tukemaan erityisryhmien asumista.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi pidän äärimmäisen tärkeänä ympäristöministeriön asettamaa toimialansa tavoitetta saada aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on maailman suurin haaste niin ympäristön, talouden, tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuin turvallisuuden kannalta. Jos emme pysty rajoittamaan ilmastonmuutosta alle 2 asteeseen, niin jäljelle ei jää voittajia.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi viime marraskuun lopulla vuoden 2011 energiaraporttinsa, jossa korostettiin, että maailmalla on enää viisi vuotta aikaa kääntää kasvihuonekaasupäästönsä laskuun tai muutos ilmastossa tulee olemaan peruuttamaton. IEA muistuttaa myös, että mahdollisimman nopeat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat taloudellisesti kannattavia. Investointi puhtaaseen energiatuotantoon tällä vuosikymmenellä tulee yli neljä kertaa halvemmaksi kuin päästöjen kompensointi vuoden 2020 jälkeen.

On huolestuttavaa, että Suomessa keskustelu ilmastonmuutoksesta on jäänyt muiden poliittisten aiheiden jalkoihin, vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat kiistattomasti jo kaikkien tiedossa. Suomen tulee luoda koko maailman yhteisestä ongelmasta itsellensä mahdollisuus. Kansainvälinen kysyntä perustuu yhä suuremmalta osin uusiutuvaan energiaan ja sitä hyödyntävään energiatehokkaaseen teollisuusinfraan. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että koko maailman energiahuolto rakennetaan uusiksi vuosisadan puoliväliin mennessä.

Tämä tarkoittaa valtavia markkinoita niille, jotka myyvät energiatehokkuutta ja uutta energiateknologiaa. Suomella on hyvät edellytykset hyödyntää kansainvälisten energiamarkkinoiden ja tuotantorakenteen muutosta tuotteistamalla esimerkiksi puu- ja bioenergian tuotannon ja käytön osaamistamme kansainvälisille markkinoille suunnatuiksi teknologian ja palveluiden vientituotteiksi. Tämä lisäisi uusiutuvan energian osuutta, työllisyyttä, energiaomavaraisuutta sekä energiajärjestelmän huoltovarmuutta.

On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että vaikka kaikki maailman valtiot ovat yhteisen ongelman kanssa tekemisissä, niin ongelmaa lähestytään hyvin eri lähtökohdista. Samalla kun Suomi kantaa huolta taloudellisesta kilpailukyvystään päästövähennystavoitteiden edessä, monet kehitysmaat taistelevat elämästään ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien edessä. Siitä johtuen Suomen tulee ottaa kaikessa kansainvälisessä toiminnassaan ja erityisesti toteuttamassaan kehitysyhteistyössä ilmastonmuutos yhdeksi prioriteeksi.

Yksi ilmasto- ja kehityspolitiikan solmukohta on väestönkasvu. Maailman väestön määrä ylitti 7 miljardin rajan viime vuoden lokakuussa. Ei ole kestävää ilmastopolitiikkaa ilman kestävää kehityspolitiikkaa, ja kestävä kehityspolitiikka lähtee siitä, että tuemme kehitysmaiden ihmisiä heidän arjessaan, heidän kohdatessaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti nuoriin tyttöihin ja naisiin, joiden oikeus koulutukseen ja mahdollisuus itse päättää omasta koskemattomuudestaan on avain väestönkasvun hillitsemiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Kestävä ilmasto- ja kehityspolitiikka takaa myös kestävän maatalouspolitiikan, jossa maa- ja metsäpinta-alaa käytetään ensisijaisesti omaan ruuantuotantoon rahakasvien sekä vientipuun tuotannon sijaan. Maailmassa on riittävästi ruokaa kaikille, mutta ongelmana on ruuan epätasainen jakautuminen ja sen kestämätön tuotanto. Kun ihmisillä on mahdollisuus pitää huolta itsestään ja perheestään, heillä on mahdollisuus pitää huolta lähiympäristöstään ja ilmastosta.

Blogikirjoitus on tehty hallituksen talousarviota vuodelle 2012 käsittelevän täysistuntopuheeni (20.12.2011) pohjalta.